Tekoäly ja miten se vaikuttaa työpaikkoihin



Tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka pystyy suorittamaan älykkäitä toimintoja. Tarkemmin tekoälyä ei voi oikeastaan selittää, sillä älyn käsite on niin avoin. Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä samalla tavalla kuin ihminen tekisi. (Tekoäly.info, 2020.)


On olemassa vahvaa ja heikkoa tekoälyä. Vahvan ja heikon tekoälyn erona on, että heikko pystyy suorittamaan vain ennalta määrättyjä tehtäviä. Vahva tekoäly sen sijaan pystyy ajattelemaan itse samalla tavalla kuin ihminen. Mutta vahvaa tekoälyä ei olla vielä luotu kunnolla eikä otettu käyttöön. (Tekoäly.info, 2020.)

Yleisesti tekoälyä käytetään teollisuudessa, markkinoinnissa, tiedonlouhinnassa, puheentunnistuksessa, oppimisessa, suunnittelussa, ongelmanratkomisessa, peleissä, lääketieteessä, rahoitusalalla ja kuljetuksessa. Tekoäly on vienyt monia työpaikkoja näillä aloilla ja tulee varmasti viemään tulevaisuudessa vielä lisää. Tekoäly luo samalla paljon työpaikkoja. Vuonna 2018 tekoäly loi noin kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin mitä se korvasi. Näin on kertonut työnvälityspalvelu ZipRecruiter The Future Of Work -tutkimus. Tästä on kuitenkin monia mielipiteitä. Joidenkin mielestä jossain vaiheessa tekoäly vie suuren osan työpaikoissa ja joidenkin mielestä se lisää työpaikkoja. Tätä on todella vaikea ennustaa ennen kuin tiedämme miten nopeasti ja mihin suuntaan tekoäly on menossa. Ei ole aina kyse vain siitä, että tekoäly joko vie tai ei vie työpaikkaa. Tekoäly voi myös helpottaa ja antaa lisää eri aloille ja työtehtäviin. Tekoäly ei ainakaan näillä näkyvin ole saamassa tunneälyä tai luovuutta, joten työpaikat, jotka vaativat näitä ovat hyvin todennäköisesti turvassa. (Joona Komonen, 2019. ; Johannes Kotkavirta, 2019.

On puhuttu siitä, kuinka tekoäly vie kouluttamattomien työpaikat, mutta aivan yhtä hyvin tekoäly voi viedä hyvin koulutettujen työpaikat kuten, lääkäreiltä, lakimiehiltä sekä pankinjohtajilta. Yksi työpaikka, joka on mielestäni varmasti turvassa, ovat lastentarhaopettajat sekä hoitajat. Vaikka tekoälylle voisi opettaa vaippojen vaihdon tai tarinan lukemisen. Ei tekoäly osaa empatiaa ja toimia lasten kanssa, kun heille syntyy ongelma tai vaikka koti-ikävä. Tekoäly ei pysty tuntemaan lapsen tuskaa eikä auttamaan tilanteessa lapsen vaatimalla tavalla. Myös esimerkiksi sosiaalityöntekijän työ on sellaista, ettei robotti pysty korvaamaan tätä. Tällaisissa ammateissa on tärkeää ihmiskontakti ja siksi en usko että tällaisia ammatteja voidaan koskaan korvata tekoälyllä. (Johannes Kotkavirta, 2019.)

Lähteet: 
Johannes Kotkavirta, 2019. Luettavissa; https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006107818.html Luettu: 15.4.2020
Tekoäly.info, 2020. Luettavissa: https://xn--tekoly-eua.info/mita_tekoaly_on/ Luettu: 15.4.2020

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Verkkokaupat

Digitaalinen koulu - koronan aikana