Digitaalisuus terveydehoidon tukena

-

 

Nyt korona aika terveydenhoidosta on paljon puhuttu. Se sai minut ajattelemaan, mitä kaikkea yhteistä näillä on. Miten digitaalisuus liittyy terveydenhuoltoon ja mitä tämä tarkoittaa korona tilanteen kannalta.

 

Digitaalisuus on tullut myös suureksi osaksi terveydenhuoltoa. Digitaaliseen terveyden huoltoon kuuluvat muun muassa digitaaliset sairaalat, IT-järjestelmät (terveydenhuollon ERP-toiminnanohjausjärjestelmät), päälle puettava lääketieteellinen teknologia, ennakoiva terveydenhuolto ja lisäksi tekoälyn ja kognitiivisen arvioinnin hyödyntäminen sairauksien diagnosoinnissa, lääketutkimuksissa ja suunnittelussa. En ole koskaan ajatellut, että terveydenhuollossakin digitaalisuus on näin läsnä. Vaikka nyt kun ajattelee, onhan se järkevää. (Petri Vähäkainu, 2018)

 

Digitaalinen terveydenhuolto on jo vahvasti tätä päivää ja tulee kehittymään vielä lisää ja varmasti ottamaan isomman roolin terveydenhuollossa. Esimerkiksi lähitulevaisuudessa ja jokseenkin nykyään tekoäly ja kognitiivisen arvioinnin toiminnot auttavat sairauksien diagnosoinnissa sekä ennakoivat terveydenhuoltoa.

 

Digitaaliset sairaalat ovat normaalia sairaalaa kustannustehokkaampia ja ne tähtäävät parempaan tarkkuuteen sekä suorituskykyyn. Digitaalisen sairaalan suurin ero perinteiseen sairaalaan on se, että siellä on käytössä digitaalisia potilaskertomusjärjestelmiä. Töllöin lääkäreillä, hoitajilla ja terveydenhuollon henkilökunnalla on pääsy potilaan lääketieteelliseen informaatioon, kuten henkilöllisyys, hoitoon tulon syy, lääketieteellinen historia ja allergiat. He voivat myös dokumentoida käyttäen tätä teknologiaa papereiden sijasta. Tämä säästää henkilökunnan aikaa, kun kaikki tieto löytyy nopeasti samasta paikasta. Digitaalisessa sairaalassa elintoimintoja on mahdollista seurata automaattisesti ja nämä tiedot tallentuvat järjestelmään. (Petri Vähäkainu, 2018)

 

Suomessakin on paljon terveydenhuollon digipalveluita. Esimerkiksi Omakanta, apteekin verkkopalvelu sekä verkkoapteekki ja etälääkäri. Suomalaisista 73 % on käyttänyt terveydenhuollon digitaalisia palveluita, kuten Omakantaa. Omakannasta näet omat terveystiedot ja reseptit. Löydät samasta paikasta kaikki terveydenhuollon tiedot, niin julkisen puolen kuin yksityisenkin. Omakannasta on myös pari vuotta sitten tullut uusi mobiiliversio mitä on todella helppo käyttää missä vain, milloin vain. (Kanta, 2020.)

 

Nyt viimeaikoina on pohdittu, mitkä maat olisivat potentiaalisia testaamaan koronarokotetta. THL:n ylilääkärin mukaan Suomi sopisi hyvin koronarokotteen testaamiseen, sillä Suomessa on niin tarkat väestörekisterit. Tässäkin siis huomataan, että maan digitaalisuudella on hyötyä yllättävissäkin tilanteissa. (Johannes Kotkavirta, 12.5.2020)

 

Olisitko itse valmis ottamaan rokotteen, jos se tulisi testattavaksi Suomeen?

 

Lähteet  

Petri Vähäkainu, 2018. Digitaalinen terveys ja älykäs terveydenhuollon teknologia. Luettavissa:https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/digitaalinen-terveys-ja-alykas-terveydenhuollon-teknologia.pdf Luettu: 18.5.2020

Kanta, 2020. Suomalaisia kiinnostaa terveydenhuollon digitaaliset palvelut. Luettavissa: https://www.kanta.fi/tiedote/-/asset_publisher/cf6QCnduV1x6/content/suomalaisia-kiinnostaa-terveydenhuollon-digitaaliset-palvelut Luettu: 18.5.2020

Johannes Kotkavirta, 12.5.2020. Taloussanomat. THL:n ylilääkäri: Suomi sopii hyvin koronarokotteen testaamiseen – riskinä kaksi mahdollista haittavaikutusta. Luettavissahttps://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006505748.html Luettu: 18.5.2020

 

 


Kommentit

  1. Diellza Bytyqi23. toukokuuta 2020 klo 13.23

    Aihe on ajantasainen ja Suomessa erityisesti digitaalisuus kehittyy erittäin tehokkaasti terveydenhuollon tukena. Olet selkeästi ja opettavaisesti kirjoittanut. Mitä korona rokotteeseen tulee, niin en usko ottavani sitä ensimmäisinä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tekoäly ja miten se vaikuttaa työpaikkoihin

-
Kuva
Tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka pystyy suorittamaan älykkäitä toimintoja. Tarkemmin tekoälyä ei voi oikeastaan selittää, sillä älyn käsite on niin avoin. Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä samalla tavalla kuin ihminen tekisi. (Tekoäly.info, 2020.) On olemassa vahvaa ja heikkoa tekoälyä. Vahvan ja heikon tekoälyn erona on, että heikko pystyy suorittamaan vain ennalta määrättyjä tehtäviä. Vahva tekoäly sen sijaan pystyy ajattelemaan itse samalla tavalla kuin ihminen. Mutta vahvaa tekoälyä ei olla vielä luotu kunnolla eikä otettu käyttöön. (Tekoäly.info, 2020.) Yleisesti tekoälyä käytetään teollisuudessa, markkinoinnissa, tiedonlouhinnassa, puheentunnistuksessa, oppimisessa, suunnittelussa, ongelmanratkomisessa, peleissä, lääketieteessä, rahoitusalalla ja kuljetuksessa. Tekoäly on vienyt monia työpaikkoja näillä aloilla ja tulee varmasti viemään tulevaisuudessa vielä lisää. Tekoäly luo samalla paljon työpaikkoja. Vu...
Lue lisää

Verkkokaupat

-
Kuva
Verkkokauppa on internetissä toimiva kauppa. Jotkut kaupat toimivat vain verkkokaupan välityksellä ja joillain kaupoilla on niin kivijalka myymälä kuin verkkokauppakin. Ja on toki vielä paljon kauppoja, joilla on vain kivijalkamyymälä. Ja uskon ettei kaikilla myymälöillä ole aikomustakaan perustaa verkkokauppaa. Monet kaupat ovat joutuneet perustamaan verkkokaupan tai parantamaan heidän verkkokauppaansa nyt koronan aikana. Esimerkiksi huonekalukauppa Cobello on joutunut parantelemaan huonekalukauppaansa. Heillä oli verkkokauppa ennen koronaa, mutta nyt koronan aikana he ovat parannelleet sitä ja lisänneet tuotteita sivustolle. Cobello on yksi näistä yrityksistä, jotka eivät uskoneet tarvitsevansa kunnollista verkkokauppaa ennen koronaa. Nyt heille on tullut kiire ja he yrittävät korjata tilannetta mahdollisimman nopeasti.  Nyt varsinkin koronan aikana verkkokauppojen merkitys on paljon merkittävämpi. Kun ihmiset eivät pääse käymään kaupoissa normaalisti, mutta haluavat kuitenk...
Lue lisää

Digitaalinen koulu - koronan aikana

-
Kuva
Koronan takia koulut ovat joutuneet muuttamaan opetustaan. Kaikki koulut ovat siirtyneet etäopetukseen tämän takia. Tämä on täysin uutta peruskouluissa, lukioissa sekä ammattikouluissa. Yliopistot sekä ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet tätä jo jonkin verran, joten tämä oli ehkä helpompi siirtymä heille. Vaikkakin uskon että jokainen koulu ja opettaja on joutunut mukautumaan paljon etäopetuksen johdosta. Ja varsinkin oppilaat ovat joutuneet oppimaan nopeasti etäkoulun. Olen myös miettinyt, miten oppilaiden etäopetus toteutetaan, jos oppilaalla ei ole tietokonetta eikä pääse käsiksi tällaiseen... Peruskoulussa on varmasti eniten ongelmia ja vaikeinta toteuttaa sillä oppilaat eivät ole tottuneet etäopetukseen, eikä heillä välttämättä ole motivaatiota opiskella kotona. Lukiossa tämä on taas mahdollisuus. On mahdollista, että lukio siirtyisi etäopetukseen osittain myös koronan jälkeen. Kunhan etäopetuksen laatu on vain hyvää. Oppilailla on myös huoli, onko opetuksen taso hyv...
Lue lisää